Vuorten ja merten klassikon 16. kirja (大荒西经)

Suuren läntisen erämaan klassikko (大荒西經 Dàhuāng xījīng) on Vuorten ja merten klassikon kuudestoista kirja ja kolmas «Suuren erämaan klassikoista» (大荒經). Se on yksi myyteiltään rikkaimmista: täältä löydämme jumaliksi muuttuneet Nüwan sisälmykset, kahtatoista kuuta kylvettävän Changxin, Taivaan ja Maan erottamisen Zhongin ja Lin toimesta, Henkien vuoren kymmenen taikuria, Kunlunilla olevan Lännen kuningataräidin sekä Xia-dynastian Qin nousun taivaaseen, joka toi taivaallisen musiikin. Kiinankielinen teksti esitetään pinyin-translitteroinnin kanssa, ja sitä seuraavat suomennos ja huomautukset.

大荒西經 — Suuri läntinen erämaa

西xī北běi海hǎi之zhī外wài，大dà荒huāng之zhī隅yú，有yǒu山shān而ér不bù合hé，名míng曰yuē不bù周zhōu負fù子zi。有yǒu兩liǎng黃huáng獸shòu守shǒu之zhī。有yǒu水shuǐ曰yuē寒hán暑shǔ之zhī水shuǐ，水shuǐ西xī有yǒu濕shī山shān，水shuǐ東dōng有yǒu幕mù山shān。有yǒu禹yǔ攻gōng共gòng工gōng國guó山shān。

Luoteismeren tuolla puolen, Suuren erämaan kolkassa, kohoaa vuori, joka ei sulkeudu, nimeltään Buzhou-Fuzi (不周負子). Kaksi keltaista petoa vartioi sitä. On joki nimeltä Kylmän-ja-Kuuman vedet (寒暑之水); joesta länteen on Shi-vuori (濕山), itään Mu-vuori (幕山). On sen maan vuori, jonka kimppuun Yu hyökkäsi, Gonggongin vuori (禹攻共工國山).

有yǒu國guó名míng曰yuē淑shū士shì，顓zhuān頊xū之zhī子zi。

On maa nimeltä Shushi (淑士), (jota asuttaa) Zhuanxun poika.

有yǒu神shén十shí人rén，名míng曰yuē女nǚ媧wā之zhī腸cháng，化huà為wèi神shén，處chù栗lì廣guǎng之zhī野yě。橫héng道dào而ér處chù。

On kymmenen jumalallista olentoa, nimeltään Nüwan sisälmykset (女媧之腸): jumaliksi muuttuneina ne asuvat Liguangin tasangolla (栗廣之野), seisoen poikittain tiellä.

有yǒu人rén名míng曰yuē石shí夷yí，來lái風fēng曰yuē韋wéi，處chù西xī北běi隅yú以yǐ司sī日rì月yuè之zhī長cháng短duǎn。

On hahmo nimeltä Shiyi (石夷); tuleva tuuli on nimeltään Wei (韋). Hän seisoo luoteiskolkassa säädelläkseen auringon ja kuun pitkää tai lyhyttä (kulkua).

有yǒu五wǔ彩cǎi之zhī鳥niǎo，有yǒu冠guān，名míng曰yuē狂kuáng鳥niǎo。

On viisivärinen lintu töyhdöllä, nimeltään Kuang-lintu (狂鳥).

有yǒu大dà澤zé之zhī長cháng山shān。有yǒu白bái民mín之zhī國guó。

On Suuren suon Pitkä vuori (大澤之長山). On Valkoisten-ihmisten maa (白民之國).

西xī北běi海hǎi之zhī外wài，赤chì水shuǐ之zhī東dōng，有yǒu長cháng脛jìng之zhī國guó。

Luoteismeren tuolla puolen, Punaisen veden itäpuolella, sijaitsee Pitkäsääristen maa (長脛之國).

有yǒu西xī周zhōu之zhī國guó，姬jī姓xìng，食shí穀gǔ。有yǒu人rén方fāng耕gēng，名míng曰yuē叔shū均jūn。帝dì俊jùn生shēng后hòu稷jì，稷jì降jiàng以yǐ百bǎi穀gǔ。稷jì之zhī弟dì曰yuē台tái蠒jiǎn，生shēng叔shū均jūn。叔shū均jūn是shì代dài其qí父fù及jí稷jì播bō百bǎi穀gǔ，始shǐ作zuò耕gēng。有yǒu赤chì國guó妻qī氏shì。有yǒu雙shuāng山shān。

On Läntisten Zhoujen maa (西周之國), Ji-sukua (姬), jotka syövät viljaa. On kyntävä mies, nimeltään Shujun (叔均). Keisari Jun siitti Houjin (后稷), joka laskeutui (maahan) sadan viljan kanssa. Jin nuorempi veli oli nimeltään Taixi (台蠒), joka siitti Shujunin. Shujun, isänsä ja Houjin sijasta, kylvi sata viljaa ja keksi kyntämisen. On Punaisen maan vaimon suku (赤國妻氏). On Shuang-vuori (雙山).

西xī海hǎi之zhī外wài，大dà荒huāng之zhī中zhōng，有yǒu方fāng山shān者zhě，上shàng有yǒu青qīng樹shù，名míng曰yuē柜guì格gé之zhī松sōng，日rì月yuè所suǒ出chū入rù也yě。

Läntisen meren tuolla puolen, Suuren erämaan sydämessä, kohoaa Nelikulmainen vuori (方山); sen huipulla kasvaa vihreä puu nimeltään Juge-mänty (柜格之松): siellä aurinko ja kuu nousevat ja laskevat.

西xī北běi海hǎi之zhī外wài，赤chì水shuǐ之zhī西xī，有yǒu先xiān民mín之zhī國guó，食shí穀gǔ，使shǐ四sì鳥niǎo。

Luoteismeren tuolla puolen, Punaisen veden länsipuolella, sijaitsee Ensimmäisten-ihmisten maa (先民之國); siellä syödään viljaa ja heitä palvelee neljä petoa.

有yǒu北běi狄dí之zhī國guó。黃huáng帝dì之zhī孫sūn曰yuē始shǐ均jūn，始shǐ均jūn生shēng北běi狄dí。

On Pohjoisten Dien maa (北狄之國). Keltaisen keisarin pojanpoika nimeltä Shijun (始均) siitti Pohjoiset Dit.

有yǒu芒máng山shān。有yǒu桂guì山shān。有yǒu榣yáo山shān。其qí上shàng有yǒu人rén，號hào曰yuē太tài子zi長cháng琴qín。顓zhuān頊xū生shēng老lǎo童tóng，老lǎo童tóng生shēng祝zhù融róng，祝zhù融róng生shēng太tài子zi長cháng琴qín，是shì處chù搖yáo山shān，始shǐ作zuò樂lè風fēng。

On Mang-vuori (芒山). On Gui-vuori (桂山). On Yao-vuori (榣山). Sen huipulla asuu mies nimeltä prinssi Changqin (太子長琴). Zhuanxu siitti Laotongin (老童), Laotong siitti Zhurongin (祝融), Zhurong siitti prinssi Changqinin, joka asuu Yao-vuorella: hän loi ensimmäisenä musiikin sävelmät.

有yǒu五wǔ彩cǎi鳥niǎo三sān名míng：一yī曰yuē皇huáng鳥niǎo，一yī曰yuē鸞luán鳥niǎo，一yī曰yuē鳳fèng鳥niǎo。

Viisiväristen lintujen nimiä on kolme: yksi on Huang-lintu (皇鳥), yksi luan-lintu (鸞鳥), yksi feeniks-lintu (鳳鳥).

有yǒu蟲chóng狀zhuàng如rú菟tú，胸xiōng以yǐ後hòu者zhě裸luǒ不bù見jiàn，青qīng如rú猨yuán狀zhuàng。

On hyönteinen, joka muistuttaa jänistä (菟); rinnasta taaksepäin sen takaosa on paljas ja näkymätön, vihreä kuin apina.

大dà荒huāng之zhī中zhōng，有yǒu山shān名míng曰yuē豐fēng沮jǔ玉yù門mén，日rì月yuè所suǒ入rù。

Suuren erämaan sydämessä kohoaa vuori nimeltä Fengju-Yumen (豐沮玉門), jonne aurinko ja kuu astuvat.

有yǒu靈líng山shān，巫wū咸xián、巫wū即jí、巫wū肦fén、巫wū彭péng、巫wū姑gū、巫wū真zhēn、巫wū禮lǐ、巫wū抵dǐ、巫wū謝xiè、巫wū羅luó十shí巫wū，從cóng此cǐ升shēng降jiàng，百bǎi藥yào爰yuán在zài。

On Henkien vuori (靈山): Wuxian (巫咸), Wuji (巫即), Wuban (巫肦), Wupeng (巫彭), Wugu (巫姑), Wuzhen (巫真), Wuli (巫禮), Wudi (巫抵), Wuxie (巫謝) ja Wuluo (巫羅) — kymmenen taikuria — nousevat ja laskeutuvat siellä (taivaan ja maan välillä); siellä ovat sata lääkettä.

西xī有yǒu王wáng母mǔ之zhī山shān、壑hè山shān、海hǎi山shān。有yǒu沃wò之zhī國guó，沃wò民mín是shì處chù。沃wò之zhī野yě，鳳fèng鳥niǎo之zhī卵luǎn是shì食shí，甘gān露lù是shì飲yǐn。凡fán其qí所suǒ欲yù，其qí味wèi盡jǐn存cún。爰yuán有yǒu甘gān華huá、甘gān柤zhā、白bái柳liǔ、視shì肉ròu、三sān騅zhuī、琁xuán瑰guī、瑤yáo碧bì、白bái木mù、琅láng玕gān、白bái丹dān、青qīng丹dān，多duō銀yín鐵tiě。鸞luán鳥niǎo自zì歌gē，鳳fèng鳥niǎo自zì舞wǔ，爰yuán有yǒu百bǎi獸shòu，相xiāng群qún是shì處chù，是shì謂wèi沃wò之zhī野yě。

Lännessä sijaitsevat Kuningataräidin vuori (王母之山), He-vuori (壑山) ja Meren vuori (海山). On Hedelmällinen maa (沃之國), jossa asuu Wo-kansa (沃民). Hedelmällisellä tasangolla (沃之野) ravitaan feeniksin munilla ja juodaan makeaa kastetta; mitä ikinä toivoo, sen koko maun löytää sieltä. Siellä ovat «makeasti-kukkiva» (甘華), makea jujuba (甘柤), valkoinen paju (白柳), Shirou (視肉), Sanzhui (三騅), jadekivet Xuangui (琁瑰), Yaobi (瑤碧), valkoinen puu (白木), Langgan (琅玕), valkoinen sinooberi (白丹), vihreä sinooberi (青丹) sekä hopeaa ja rautaa runsaasti. Luan-lintu laulaa itsestään, feeniks tanssii itsestään; sata petoeläinlajia elää siellä yhdessä laumoina: tätä kutsutaan Hedelmälliseksi tasangoksi.

有yǒu三sān青qīng鳥niǎo，赤chì首shǒu黑hēi目mù，一yī名míng曰yuē大dà鵹lí，一yī名míng少shǎo鵹lí，一yī名míng曰yuē青qīng鳥niǎo。

On kolme sinistä lintua, punapäisiä ja mustasilmäisiä: yksi on nimeltään Dali (大鵹), yksi Shaoli (少鵹), yksi sininen lintu (青鳥).

有yǒu軒xuān轅yuán之zhī臺tái，射shè者zhě不bù敢gǎn西xī嚮xiàng射shè，畏wèi軒xuān轅yuán之zhī臺tái。

On Xuanyuanin terassi (軒轅之臺); jousimies ei uskalla ampua länteen, Xuanyuanin terassin pelosta.

大dà荒huāng之zhī中zhōng，有yǒu龍lóng山shān，日rì月yuè所suǒ入rù。有yǒu三sān澤zé水shuǐ，名míng曰yuē三sān淖nào，昆kūn吾wú之zhī所suǒ食shí也yě。

Suuren erämaan sydämessä kohoaa Lohikäärmevuori (龍山), jonne aurinko ja kuu astuvat. On kolme suovesialuetta nimeltään Kolme järveä (三淖): siellä Kunwu (昆吾) ravitsi itseään.

有yǒu人rén衣yī青qīng，以yǐ袂mèi蔽bì面miàn，名míng曰yuē女nǚ丑chǒu之zhī尸shī。

On vihreään pukeutunut hahmo, joka peittää kasvonsa hihalla, nimeltään Nüchoun ruumis (女丑之尸).

有yǒu女nǚ子zi之zhī國guó。

On Naisten maa (女子之國).

有yǒu桃táo山shān。有yǒu䖟mǎng山shān。有yǒu桂guì山shān。有yǒu于yú土tǔ山shān。

On Tao-vuori (桃山). On Meng-vuori (䖟山). On Gui-vuori (桂山). On Yutu-vuori (于土山).

有yǒu丈zhàng夫fū之zhī國guó。

On Miesten maa (丈夫之國).

有yǒu弇yǎn州zhōu之zhī山shān，五wǔ彩cǎi之zhī鳥niǎo仰yǎng天tiān，名míng曰yuē鳴míng鳥niǎo。爰yuán有yǒu百bǎi樂lè歌gē儛wǔ之zhī風fēng。

On Yanzhou-vuori (弇州之山); viisivärinen lintu nostaa päänsä taivasta kohti, nimeltään Laulava lintu (鳴鳥). Siellä ovat sadan musiikin, laulun ja tanssin sävelmät.

有yǒu軒xuān轅yuán之zhī國guó。江jiāng山shān之zhī南nán棲qī為wèi吉jí，不bù壽shòu者zhě乃nǎi八bā百bǎi歲suì。

On Xuanyuanin maa (軒轅之國). Asettuminen Joen vuorten eteläpuolelle on siellä suotuisaa; nuorina kuolevat elävät vielä kahdeksansataa vuotta.

西xī海hǎi陼zhǔ中zhōng，有yǒu神shén人rén面miàn鳥niǎo身shēn，珥ěr兩liǎng青qīng蛇shé，踐jiàn兩liǎng赤chì蛇shé，名míng曰yuē弇yǎn茲zī。

Läntisen meren saarekkeiden keskellä asuu jumala, jolla on ihmiskasvot ja linnun ruumis, kahdella vihreällä käärmeellä korvakoruina ja kahdella punaisella käärmeellä jalkojen alla, nimeltään Yanzi (弇茲).

大dà荒huāng之zhī中zhōng，有yǒu山shān名míng曰yuē日rì月yuè山shān，天tiān樞shū也yě。吳wú姖jù天tiān門mén，日rì月yuè所suǒ入rù。有yǒu神shén人rén面miàn無wú臂bì，兩liǎng足zú反fǎn屬shǔ于yú頭tóu上shàng，名míng曰yuē噓xū。顓zhuān頊xū生shēng老lǎo童tóng，老lǎo童tóng生shēng重zhòng及jí黎lí，帝dì令lìng重zhòng獻xiàn上shàng天tiān，令lìng黎lí卭qióng下xià地dì，下xià地dì是shì生shēng噎yē，處chù於yú西xī極jí，以yǐ行xíng日rì月yuè星xīng辰chén之zhī行xíng次cì。

Suuren erämaan sydämessä kohoaa vuori nimeltä Auringon-ja-Kuun vuori (日月山), taivaan akseli (天樞). Wujun Taivasportti (吳姖天門) on paikka, jonne aurinko ja kuu astuvat. On jumala, jolla on ihmiskasvot ja ei käsiä, jonka kaksi jalkaa on taivutettu pään yli, nimeltään Xu (噓). Zhuanxu siitti Laotongin (老童), Laotong siitti Zhongin (重) ja Lin (黎); Hallitsija käski Zhongia nostamaan taivaan ja Lia laskemaan maan. Alemmalla maalla syntyi Ye (噎), joka seisoo äärimmäisessä lännessä säädelläkseen auringon, kuun ja tähtien kulkua.

有yǒu人rén反fǎn臂bì，名míng曰yuē天tiān虞yú。

On hahmo, jonka kädet on käännetty väärinpäin, nimeltään Tianyu (天虞).

有yǒu女nǚ子zi方fāng浴yù月yuè。帝dì俊jùn妻qī常cháng羲xī，生shēng月yuè十shí有yǒu二èr，此cǐ始shǐ浴yù之zhī。

On nainen, joka kylvettää kuuta. Hän on Changxi (常羲), keisari Junin vaimo, joka synnytti kaksitoista kuuta: täällä hän alkoi kylvettää niitä.

有yǒu玄xuán丹dān之zhī山shān。有yǒu五wǔ色sè之zhī鳥niǎo，人rén面miàn有yǒu髮fà。爰yuán有yǒu青qīng鴍wén、黃huáng鷔áo，青qīng鳥niǎo、黃huáng鳥niǎo，其qí所suǒ集jí者zhě其qí國guó亡wáng。

On Xuandan-vuori (玄丹之山). On viisivärinen lintu, jolla on ihmiskasvot ja hiukset. Siellä ovat Qingwen (青鴍), Huang'ao (黃鷔), sininen lintu ja keltainen lintu: maa, johon ne kokoontuvat, tuhoutuu.

有yǒu池chí名míng孟mèng翼yì之zhī攻gōng顓zhuān頊xū之zhī池chí。

On lampi nimeltä Lampi, jossa Mengyi hyökkäsi Zhuanxun kimppuun (孟翼之攻顓頊之池).

大dà荒huāng之zhī中zhōng，有yǒu山shān，名míng曰yuē鏖áo鏊ào鉅jù，日rì月yuè所suǒ入rù者zhě。

Suuren erämaan sydämessä kohoaa vuori nimeltä Aoaoju (鏖鏊鉅), jonne aurinko ja kuu astuvat.

有yǒu獸shòu，左zuǒ右yòu有yǒu首shǒu，名míng曰yuē屏píng蓬péng。

On peto, jolla on yksi pää vasemmalla ja yksi oikealla, nimeltään Pingpeng (屏蓬).

有yǒu巫wū山shān者zhě。有yǒu壑hè山shān者zhě。有yǒu金jīn門mén之zhī山shān，有yǒu人rén名míng曰yuē黃huáng姖jù之zhī尸shī。有yǒu比bǐ翼yì之zhī鳥niǎo。有yǒu白bái鳥niǎo青qīng翼yì，黃huáng尾wěi，玄xuán喙huì。有yǒu赤chì犬quǎn，名míng曰yuē天tiān犬quǎn，其qí所suǒ下xià者zhě有yǒu兵bīng。

On Taikureiden vuori (巫山). On He-vuori (壑山). On Kultaisen portin vuori (金門之山), jossa seisoo hahmo nimeltään Huangjun ruumis (黃姖之尸). On Biyi-lintu (比翼, parisiivin). On valkoinen lintu vihrein siivin, keltaisin pyrstöin ja mustin nokin. On punainen koira nimeltään Taivaallinen koira (天犬): minne se laskeutuu, siellä on sota.

西xī海hǎi之zhī南nán，流liú沙shā之zhī濱bīn，赤chì水shuǐ之zhī後hòu，黑hēi水shuǐ之zhī前qián，有yǒu大dà山shān，名míng曰yuē崑kūn崙lún之zhī丘qiū。有yǒu神shén，人rén面miàn虎hǔ身shēn，有yǒu文wén有yǒu尾wěi，皆jiē白bái，處chù之zhī。其qí下xià有yǒu弱ruò水shuǐ之zhī淵yuān環huán之zhī，其qí外wài有yǒu炎yán火huǒ之zhī山shān，投tóu物wù輒zhé然rán。有yǒu人rén戴dài勝shèng，虎hǔ齒chǐ，有yǒu豹bào尾wěi，穴xué處chù，名míng曰yuē西xī王wáng母mǔ。此cǐ山shān萬wàn物wù盡jǐn有yǒu。

Läntisen meren eteläpuolella, Liikkuvan hiekan rannalla, Punaisen veden takana ja Mustan veden edessä, kohoaa suuri vuori nimeltä Kunlunin kukkula (崑崙之丘). On jumala, jolla on ihmiskasvot ja tiikerin ruumis, raidallinen turkki ja häntä, kauttaaltaan valkoinen, joka asuu siellä. Sen juurella sitä ympäröi Heikkojen vesien kuilu (弱水之淵), jonka takana on Leimuavan tulen vuori (炎火之山), jonne heitetty esine syttyy heti tuleen. On olento, jota kruunaa sheng-koru (勝), tiikerin hampain ja leopardin hännin, joka asuu luolassa, nimeltään Lännen kuningataräiti (西王母). Tämä vuori kätkee sisäänsä kaikki maailman asiat.

大dà荒huāng之zhī中zhōng，有yǒu山shān名míng曰yuē常cháng陽yáng之zhī山shān，日rì月yuè所suǒ入rù。

Suuren erämaan sydämessä kohoaa vuori nimeltä Ikuisen auringon vuori (常陽之山), jonne aurinko ja kuu astuvat.

有yǒu寒hán荒huāng之zhī國guó。有yǒu二èr人rén女nǚ祭jì、女nǚ薎miè。

On Hanhuangin maa (寒荒之國). On kaksi henkilöä, Nüji (女祭) ja Nümie (女薎).

有yǒu壽shòu麻má之zhī國guó。南nán岳yuè娶qǔ州zhōu山shān女nǚ，名míng曰yuē女nǚ虔qián。女nǚ虔qián生shēng季jì格gé，季jì格gé生shēng壽shòu麻má。壽shòu麻má正zhèng立lì無wú景jǐng，疾jí呼hū無wú嚮xiàng。爰yuán有yǒu大dà暑shǔ，不bù可kě以yǐ往wǎng。

On Shouman maa (壽麻之國). Etelähuippu (南岳) otti vaimokseen Zhou-vuoren tyttären, nimeltään Nüqian (女虔). Nüqian synnytti Jigen (季格), Jige siitti Shouman (壽麻). Shouma, suorana seisten, ei luo varjoa, eikä hänen lävistävä huutonsa synnytä kaikua. Siellä vallitsee äärimmäinen kuumuus: sinne ei pääse.

有yǒu人rén無wú首shǒu，操cāo戈gē盾dùn立lì，名míng曰yuē夏xià耕gēng之zhī尸shī。故gù成chéng湯tāng伐fá夏xià桀jié于yú章zhāng山shān，克kè之zhī，斬zhǎn耕gēng厥jué前qián。耕gēng既jì立lì，無wú首shǒu，走zǒu厥jué咎jiù，乃nǎi降jiàng于yú巫wū山shān。

On päätön olento, joka seisoo suorana pidellen hilparia ja kilpeä, nimeltään Xiagengin ruumis (夏耕之尸). Muinoin Cheng Tang (成湯) hyökkäsi Xian Jien (夏桀) kimppuun Zhang-vuorella (章山) ja voitti hänet; hän mestasi Gengin tämän läsnä ollessa. Geng, joka jäi seisomaan päättömänä, pakeni välttääkseen syytään ja laskeutui Taikureiden vuorelle (巫山).

有yǒu人rén名míng曰yuē吳wú回huí，奇qí左zuǒ，是shì無wú右yòu臂bì。

On hahmo nimeltä Wuhui (吳回), erikoinen vasemmalta puoleltaan: hänellä ei ole oikeaa kättä.

有yǒu蓋gài山shān之zhī國guó，有yǒu樹shù，赤chì皮pí支zhī幹gàn，青qīng葉yè，名míng曰yuē朱zhū木mù。

On Gai-vuoren maa (蓋山之國); on puu, jolla on punainen kuori ja oksat sekä vihreät lehdet, nimeltään Zhumu (朱木).

有yǒu一yī臂bì民mín。

On Yksikätisten kansa (一臂民, «yhdellä kädellä»).

大dà荒huāng之zhī中zhōng，有yǒu山shān名míng曰yuē大dà荒huāng之zhī山shān，日rì月yuè所suǒ入rù。有yǒu人rén焉yān三sān面miàn，是shì顓zhuān頊xū之zhī子zi，三sān面miàn一yī臂bì，三sān面miàn之zhī人rén不bù死sǐ，是shì謂wèi大dà荒huāng之zhī野yě。

Suuren erämaan sydämessä kohoaa vuori nimeltä Suuren erämaan vuori (大荒之山), jonne aurinko ja kuu astuvat. Siellä on kolmikasvoinen olento, Zhuanxun poika: kolmikasvoinen ja yksikätinen; kolmikasvoiset olennot eivät kuole. Tätä kutsutaan Suuren erämaan tasangoksi.

西xī南nán海hǎi之zhī外wài，赤chì水shuǐ之zhī南nán，流liú沙shā之zhī西xī，有yǒu人rén珥ěr兩liǎng青qīng蛇shé，乘chéng兩liǎng龍lóng，名míng曰yuē夏xià后hòu開kāi。開kāi上shàng三sān嬪pín于yú天tiān，得dé九jiǔ辯biàn與yǔ九jiǔ歌gē以yǐ下xià。此cǐ天tiān穆mù之zhī野yě，高gāo二èr千qiān仞rèn，開kāi焉yān得dé始shǐ歌gē九jiǔ招zhāo。

Lounaismeren tuolla puolen, Punaisen veden eteläpuolella ja Liikkuvan hiekan länsipuolella, on olento, jota koristaa kaksi vihreää käärmettä, ratsastaen kahdella lohikäärmeellä, nimeltään Xiahou Kai (夏后開). Kai nousi kolmesti taivaaseen tullakseen siellä vastaanotetuksi, ja toi sieltä Yhdeksän modulaatiota (九辯) ja Yhdeksän laulua (九歌). Täällä, Tianmun tasangolla (天穆之野), kahdentuhannen ren:n korkeudessa, Kai alkoi laulaa Yhdeksää modulaatiota (九招).

有yǒu互hù人rén之zhī國guó。炎yán帝dì之zhī孫sūn，名míng曰yuē靈líng恝jiá，靈líng恝jiá生shēng互hù人rén，是shì能néng上shàng下xià于yú天tiān。

On Hurenin maa (互人之國). Keisari Yanin (炎帝) pojanpoika nimeltä Lingjia (靈恝) siitti Hurenit, jotka voivat nousta taivaaseen ja laskeutua sieltä.

有yǒu魚yú偏piān枯kū，名míng曰yuē魚yú婦fù。顓zhuān頊xū死sǐ即jí復fù蘇sū。風fēng道dào北běi來lái，天tiān乃nǎi大dà水shuǐ泉quán，蛇shé乃nǎi化huà為wèi魚yú，是shì謂wèi魚yú婦fù。顓zhuān頊xū死sǐ即jí復fù蘇sū。

On puoliksi kuivunut kala, nimeltään Nais-kala (魚婦). Kun Zhuanxu kuoli, hän heräsi heti henkiin. Kun tuuli puhaltaa pohjoisesta ja taivas saa suuret vedet purkautumaan, käärme muuttuu kalaksi: tätä kutsutaan Nais-kalaksi. Kun Zhuanxu kuoli, hän heräsi heti henkiin.

有yǒu青qīng鳥niǎo，身shēn黃huáng，赤chì足zú，六liù首shǒu，名míng曰yuē𪇆chù鳥niǎo。

On sininen lintu, keltaisin ruumiin, punaisin jaloin ja kuusin päin, nimeltään Chu-lintu (𪇆鳥).

有yǒu大dà巫wū山shān。有yǒu金jīn之zhī山shān。西xī南nán，大dà荒huāng之zhī中zhōng隅yú，有yǒu徧biàn勾gōu、常cháng羊yáng之zhī山shān。

On Taikureiden suuri vuori (大巫山). On Kullan vuori (金之山). Lounaassa, Suuren erämaan keskimmäisessä kolkassa, sijaitsevat Biangoun (徧勾) ja Changyangin (常羊) vuoret.

按àn：夏xià后hòu開kāi即jí啟qǐ，避bì漢hàn景jǐng帝dì諱huì云yún。

Huomautus: «Xiahou Kai» (夏后開) tarkoittaa Qitä (啟); kirjoitetaan Kai välttääkseen Han-dynastian keisari Jingin (漢景帝, jonka nimi oli Qi) (henkilönimeä koskevan) tabun.

Huomautukset

Nüwa (女媧) ja kosmogonia. «Kymmenen Nüwan sisälmyksistä syntynyttä jumalaa» todistavat luovan ja taivasta korjaavan jumalattaren arkaaisesta kultista. Taivaan ja Maan erottamisen aihe Zhongin (重) ja Lin (黎) toimesta, Hallitsijan käskystä, on yksi suurista kiinalaisista kosmogonisista myyteistä.

Changxi (常羲) ja kaksitoista kuuta. Xihen (kymmenen auringon äidin, kirja XV) täydentävänä vastineena Changxi, toinen keisari Junin vaimoista, synnyttää kaksitoista kuuta ja kylvettää ne: aurinko/kuu-symmetria idässä ja lännessä, myyttisen kalenterin perusta.

Lännen kuningataräiti (西王母). Luku tarjoaa hänen arkaaisimman ja villeimmän kuvauksensa: tiikerin hampaat, leopardin häntä, shengillä kruunattu, asuen luolassa Kunlunilla, Heikkojen vesien ja Tulen vuoren ympäröimänä. Hyvin kaukana myöhempien aikojen hienostuneesta jumalattaresta.

Kymmenen taikuria (十巫). Henkien vuorella (靈山) kymmenen nimettyä šamaania nousee ja laskeutuu taivaan ja maan välillä etsien sataa lääkettä: yksi arvokkaimmista todistuksista šamanismista ja myyttisestä lääketieteestä.

Xian Qi (夏后開/啟). Kuningas Qi, joka nousi taivaaseen tuodakseen «Yhdeksän laulua» ja «Yhdeksän modulaatiota», on tässä nimeltään Kai (開) välttääkseen Han-dynastian keisari Jingin nimeä koskevan tabun; loppuhuomautus täsmentää tämän — jälki tekstin Han-aikaisesta välittymisestä.

Epävarmat tunnistukset. Monilla jumalten, vuorten ja olentojen nimillä (弇茲, 鏖鏊鉅, 𪇆…) ei ole varmaa vastinetta; ne on translitteroitu pinyiniksi merkkien kanssa, ja suomalaiset käännökset noudattavat perinteisiä selityksiä (Guo Pu, Hao Yixing).

Kiinankielinen teksti Chinese Text Projectin (ctext.org) mukaan. Käännös ja huomautukset: Chine-culture.com.