Klassikko Eteläisten vuorten (南山经 Nánshānjīng) avaa teoksen Vuorten ja merten klassikko. Siinä kuvataan lännestä itään kolmea vuorijonoa, joilla kasvaa ihmeellisiä kasveja, mineraaleja, eläimiä ja lintuja, ja jokaisen ketjun päättyessä vuoren jumalille kuuluvan rituaalin kuvaukseen. Kiinalainen teksti esitetään pinyin-transkription (vie hiiren päälle tai lue alleviivatut merkit) kera, jota seuraa suomennos ja huomautuksia.
Ensimmäinen Eteläisten vuorten klassikko — 南山经
南山經之首曰䧿山。其首曰招搖之山,臨于西海之上,多桂,多金玉。有草焉,其狀如韭而青花,其名曰祝餘,食之不飢。有木焉,其狀如穀而黑理,其花四照,其名曰迷穀,佩之不迷。有獸焉,其狀如禺而白耳,伏行人走,其名曰狌狌,食之善走。麗𪊨之水出焉,而西流注于海,其中多育沛,佩之無瘕疾。
Ensimmäisen Eteläisten vuorten klassikon ensimmäinen vuori on Quèvuori (䧿山). Sen pää on Zhaoyaovuori (招搖), joka kohoaa länsimeren rannalla. Siellä on runsaasti kanelipuita, kultaa ja jadea. Siellä kasvaa ruohokasvi, jonka ulkonäkö muistuttaa purjoa, mutta sinisin kukin; sitä kutsutaan zhuyuksi (祝餘), ja sen syöminen estää nälän. Siellä kasvaa puu, jonka ulkonäkö muistuttaa paperimulperia, mustine suonituksineen, ja jonka kukat valaisevat neljään suuntaan; sitä kutsutaan miguksi (迷穀), ja sen kantaminen estää eksymisen. Siellä elää eläin, jonka ulkonäkö muistuttaa apinaa, mutta valkoisine korvineen; se liikkuu kyyristellen ja juoksee ihmisen tavoin; sitä kutsutaan xingxingiksi (狌狌), ja sen syöminen tekee nopeajalkaisesta. Lijivuori (麗𪊨) saa alkunsa sieltä ja virtaa länteen mereen; siinä on runsaasti yupeita (育沛), ja sen kantaminen estää vatsakasvaimia.
又東三百里,曰堂庭之山,多棪木,多白猿,多水玉,多黃金。
Kolmesataa liitä itään sijaitsee Tangtingvuori (堂庭). Siellä on runsaasti yan-puita (棪), valkoisia apinoita, vesijadea (shuiyu 水玉) ja kultaa.
又東三百八十里,曰猨翼之山,其中多怪獸,水多怪魚,多白玉,多腹虫,多怪蛇,多怪木,不可以上。
Kolmesataakahdeksankymmentä liitä itään sijaitsee Yuanyivvuori (猨翼). Siellä on runsaasti outoja eläimiä; sen vesissä on outoja kaloja; siellä on paljon valkoista jadea, paljon vatsamatoja (fuchong 腹虫), paljon outoja käärmeitä ja outoja puita. Sinne ei voi kiivetä.
又東三百七十里,曰杻陽之山,其陽多赤金,其陰多白金。有獸焉,其狀如馬而白首,其文如虎而赤尾,其音如謠,其名曰鹿蜀,佩之宜子孫。怪水出焉,而東流注于憲翼之水。其中多玄龜,其狀如龜而鳥首虺尾,其名曰旋龜,其音如判木,佩之不聾,可以為底。
Kolmesataaseitsemänkymmentä liitä itään sijaitsee Niuyangvuori (杻陽). Sen etelärinteellä on runsaasti punaista kultaa (kuparia), pohjoisrinteellä valkoista kultaa (hopeaa). Siellä elää eläin, jonka ulkonäkö muistuttaa hevosta, valkoisine päineen, tiikerinkirjauksineen ja punaisine häntineen; sen ääni on kuin laulua; sitä kutsutaan lushuksi (鹿蜀), ja sen kantaminen takaa jälkeläisten menestyksen. Guai-joki (怪水) saa sieltä alkunsa ja virtaa itään laskeutuen Xianyi-jokeen (憲翼). Siinä on runsaasti mustia kilpikonnia, joiden ulkonäkö muistuttaa kilpikonnaa, mutta joilla on lintupää ja käärmeen häntä; niitä kutsutaan xuanguiksi (旋龜); niiden ääni on kuin halkaistun puun rätinä; niiden kantaminen estää kuuroutumisen, ja niitä voidaan käyttää kallusten hoitoon.
東三百里,曰祗山,多水,無草木。有魚焉,其狀如牛,陵居,蛇尾有翼,其羽在魼下,其音如留牛,其名曰鯥,冬死而夏生,食之無腫疾。
Kolmesataa liitä itään sijaitsee Zhivuori (祗山). Siinä on runsaasti vettä, mutta ei ruohoa eikä puita. Siellä elää kala, jonka ulkonäkö muistuttaa härkää; se elää kukkuloilla, sillä on käärmeen häntä ja siivet, ja sen höyhenet ovat kyljissä; sen ääni on kuin liuniu (留牛); sitä kutsutaan luksi (鯥); se kuolee talvella ja syntyy uudelleen kesällä; sen syöminen estää turvotuksia.
又東四百里,曰亶爰之山,多水,無草木,不可以上。有獸焉,其狀如狸而有髦,其名曰類,自為牝牡,食者不妬。
Neljäsataa liitä itään sijaitsee Danyuanvuori (亶爰). Siinä on runsaasti vettä, mutta ei ruohoa eikä puita, eikä sinne voi kiivetä. Siellä elää eläin, jonka ulkonäkö muistuttaa villikissaa, mutta jolla on harja; sitä kutsutaan leiksi (類); se on sekä uros että naaras; sen syöminen estää kateutta.
又東三百里,曰基山,其陽多玉,其陰多怪木。有獸焉,其狀如羊,九尾四耳,其目在背,其名曰猼訑,佩之不畏。有鳥焉,其狀如雞而三首六目,六足三翼,其名曰𪁺𩿧,食之無臥。
Kolmesataa liitä itään sijaitsee Jivuori (基山). Sen etelärinteellä on runsaasti jadea, pohjoisrinteellä outoja puita. Siellä elää eläin, jonka ulkonäkö muistuttaa lammasta, yhdeksän hännän ja neljän korvan kera, silmät selässä; sitä kutsutaan bochiksi (猼訑); sen kantaminen estää pelkoa. Siellä elää lintu, jonka ulkonäkö muistuttaa kanaa, mutta kolmella päällä, kuudella silmällä, kuudella jalalla ja kolmella siivellä; sitä kutsutaan changfuksi (𪁺𩿧); sen syöminen vähentää unentarvetta.
又東三百五十里,曰青丘之山,其陽多玉,其陰多青䨼。有獸焉,其狀如狐而九尾,其音如嬰兒,能食人,食者不蠱。有鳥焉,其狀如鳩,其音若呵,名曰灌灌,佩之不惑。英水出焉,南流注于即翼之澤。其中多赤鱬,其狀如魚而人面,其音如鴛鴦,食之不疥。
Kolmesataaviisikymmentä liitä itään sijaitsee Qingqiovuori (青丘). Sen etelärinteellä on runsaasti jadea, pohjoisrinteellä vihreää malmia (qīnghù 青䨼). Siellä elää eläin, jonka ulkonäkö muistuttaa kettua, mutta yhdeksän hännän kera; sen ääni on kuin pikkulapsen; se voi syödä ihmisiä; sen syöminen estää myrkkyjen vaikutuksen. Siellä elää lintu, jonka ulkonäkö muistuttaa kyyhkyä; sen ääni on kuin nuhteleva; sitä kutsutaan guanguanguksi (灌灌); sen kantaminen estää harhaanjohtamisen. Ying-joki (英水) saa sieltä alkunsa ja virtaa etelään laskeutuen Jiyi-lammikkoon (即翼). Siinä on runsaasti chiruja (赤鱬), kaloja, joilla on kalan vartalo ja ihmisen kasvot; niiden ääni on kuin mandariinisorsien; niiden syöminen estää syyhyä.
又東三百五十里,曰箕尾之山,其尾踆于東海,多沙石。汸水出焉,而南流注于淯,其中多白玉。
Kolmesataaviisikymmentä liitä itään sijaitsee Jiweivuori (箕尾). Sen häntä työntyy Itämereen; siinä on runsaasti hiekkaa ja kiviä. Fang-joki (汸水) saa sieltä alkunsa ja virtaa etelään laskeutuen Yu-jokeen (淯); siinä on runsaasti valkoista jadea.
凡䧿山之首,自招搖之山,以至箕尾之山,凡十山,二千九百五十里。其神狀皆鳥身而龍首,其祠之禮:毛用一璋玉瘞,糈用稌米,一壁,稻米、白菅為席。
Yhteenvetona Quèvuoren ketjusta Zhaoyaovuoresta Jiweivuoreen on kymmenen vuorta, yhteensä 2 950 li. Niiden jumalilla on linturuumis ja lohikäärmeen pää. Niiden palvontarituaaliin kuuluu: karvojen uhrina hautataan jade-levy (zhang 璋); pyhänä viljana käytetään glutinous riisiä (tu 稌); siihen liitetään jadelevy (bi 璧); ja pannaan valkoisesta ruo'osta ja riisistä valmistettu matto.
Toinen Eteläisten vuorten klassikko — 南次二经
《次二經》之首,曰柜山,西臨流黃,北望諸毗,東望長右。英水出焉,西南流注于赤水,其中多白玉,多丹粟。有獸焉,其狀如豚,有距,其音如狗吠,其名曰狸力,見則其縣多土功。有鳥焉,其狀如鴟而人手,其音如痺,其名曰鴸,其鳴自號也,見則其縣多放士。
Toisen Eteläisten vuorten klassikon ensimmäinen vuori on Juvuori (柜山). Lännessä se rajoittuu Liuhuang-jokeen (流黃), pohjoisessa se katsahtaa Zhubin vuoriin (諸毗), idässä Changyou-vuoreen (長右). Ying-joki (英水) saa sieltä alkunsa ja virtaa lounaaseen laskeutuen Punaiseen jokeen (赤水); siinä on runsaasti valkoista jadea ja kiinapähkinöitä. Siellä elää eläin, jonka ulkonäkö muistuttaa porsasta, mutta jolla on kannukset; sen ääni on kuin koiran haukunta; sitä kutsutaan liliksi (狸力); sen ilmestyminen merkitsee, että piirikunnassa tehdään paljon maanrakennustöitä. Siellä elää lintu, jonka ulkonäkö muistuttaa pöllöä, mutta jolla on ihmisen kädet; sen ääni on kuin vihellys; sitä kutsutaan zhuksi (鴸); sen ääni lausuu sen nimen; sen ilmestyminen merkitsee, että piirikunnasta karkotetaan paljon oppineita.
東南四百五十里,曰長右之山,無草木,多水。有獸焉,其狀如禺而四耳,其名長右,其音如吟,見則郡縣大水。
Neljäsataaviisikymmentä liitä kaakkoon sijaitsee Changyouvuori (長右). Siinä ei ole ruohoa eikä puita, mutta runsaasti vettä. Siellä elää eläin, jonka ulkonäkö muistuttaa apinaa, mutta neljällä korvalla; sitä kutsutaan Changyouksi (長右); sen ääni on kuin valitus; sen ilmestyminen merkitsee, että prefektuureissa ja piirikunnissa on suuria tulvia.
又東三百四十里,曰堯光之山,其陽多玉,其陰多金。有獸焉,其狀如人而彘鬣,穴居而冬蟄,其名曰猾褢,其音如斲木,見則縣有大繇。
Kolmesataaneljäkymmentä liitä itään sijaitsee Yaoguangvuori (堯光). Sen etelärinteellä on runsaasti jadea, pohjoisrinteellä kultaa. Siellä elää eläin, jonka ulkonäkö muistuttaa ihmistä, mutta sioilla on harjas; se asuu koloissa ja talvehtii; sitä kutsutaan huahuaiiksi (猾褢); sen ääni on kuin puun veistäminen; sen ilmestyminen merkitsee, että piirikunnassa on paljon pakkotyötä.
又東三百五十里,曰羽山,其下多水,其上多雨,無草木,多蝮虫。
Kolmesataaviisikymmentä liitä itään sijaitsee Yuvuori (羽山). Sen alaosassa on runsaasti vettä, yläosassa runsaasti sateita; siinä ei ole ruohoa eikä puita, mutta runsaasti vipereitä (fuchong 蝮虫).
又東三百七十里,曰瞿父之山,無草木,多金玉。
Kolmesataaseitsemänkymmentä liitä itään sijaitsee Qufuvuori (瞿父). Siinä ei ole ruohoa eikä puita, mutta runsaasti kultaa ja jadea.
又東四百里,曰句餘之山,無草木,多金玉。
Neljäsataa liitä itään sijaitsee Gouyuvuori (句餘). Siinä ei ole ruohoa eikä puita, mutta runsaasti kultaa ja jadea.
又東五百里,曰浮玉之山,北望具區,東望諸毗。有獸焉,其狀如虎而牛尾,其音如吠犬,其名曰彘,是食人。苕水出于其陰,北流注于具區。其中多鮆魚。
Viisisataa liitä itään sijaitsee Fuyuvuori (浮玉). Pohjoisessa se katsahtaa Juquun (具區), idässä Zhubin vuoriin (諸毗). Siellä elää eläin, jonka ulkonäkö muistuttaa tiikeriä, mutta lehmän häntää; sen ääni on kuin koiran haukunta; sitä kutsutaan zhiiksi (彘); se syö ihmisiä. Tiaojoki (苕水) saa sieltä alkunsa ja virtaa pohjoiseen laskeutuen Juquun. Siinä on runsaasti ji-kaloja (鮆).
又東五百里,曰成山,四方而三壇,其上多金玉,其下多青䨼。𨴯水出焉,而南流注于虖勺,其中多黃金。
Viisisataa liitä itään sijaitsee Chengvuori (成山), neliskulmainen ja kolmella tasanteella. Sen huipulla on runsaasti kultaa ja jadea, alaosassa vihreää malmia (qīnghù). Shijoki (𨴯水) saa sieltä alkunsa ja virtaa etelään laskeutuen Hushaoon (虖勺); siinä on runsaasti kultaa.
又東五百里,曰會稽之山,四方,其上多金玉,其下多砆石。勺水出焉,而南流注于湨。
Viisisataa liitä itään sijaitsee Kuaijivuori (會稽), neliskulmainen. Sen huipulla on runsaasti kultaa ja jadea, alaosassa fushi-kiviä (砆). Shaojoki (勺水) saa sieltä alkunsa ja virtaa etelään laskeutuen Jujokeen (湨).
又東五百里
Viisisataa liitä itään sijaitsee Yivuori (夷山). Siinä ei ole ruohoa eikä puita, mutta runsaasti hiekkaa ja kiviä. Jujoki (湨水) saa sieltä alkunsa ja virtaa etelään laskeutuen Lietuun (列塗).
又東五百里,曰僕勾之山,其上多金玉,其下多草木,無鳥獸,無水。
Viisisataa liitä itään sijaitsee Pugouvuori (僕勾). Sen huipulla on runsaasti kultaa ja jadea, alaosassa runsaasti ruohoa ja puita. Siinä ei ole lintuja eikä eläimiä, eikä vettä.
又東五百里,曰咸陰之山,無草木,無水。
Viisisataa liitä itään sijaitsee Xianyinvuori (咸陰). Siinä ei ole ruohoa eikä puita, eikä vettä.
又東四百里,曰洵山,其陽多金,其陰多玉。有獸焉,其狀如羊而無口,不可殺也,其