Oppitunnin 9 kielioppi

Kiinan opiskelu: oppitunnin 9 kielioppi

Päivämäärä

Toisin kuin suomessa, päivämäärä rakentuu yleisimmästä tarkimpaan:

Vuosiluku sanotaan luettelemalla numerot sanan ”vuosi” 年 nián edellä.
Vuosi 2028 sanotaan siis 二零二八年 èr líng èr bā nián: ”vuosi kaksi, nolla, kaksi, kahdeksan”. Ei sanota ”kaksituhatta kaksikymmentäkahdeksan”.

Kuukaudet muodostetaan sijoittamalla numero, tai luku 10, 11 ja 12, sanan ”kuukausi” 月 yuè eteen:
tammikuu: 一月 yí yuè
helmikuu: 二月 èr yuè
maaliskuu: 三月 sān yuè
…
lokakuu: 十月 shí yuè
marraskuu: 十一月 shí yī yuè
joulukuu: 十二月 shí èr yuè

Vain vuosiluku sanotaan numero kerrallaan. Muista tämä hyvin.

Kuukauden päivä muodostetaan sijoittamalla numero tai luku sanan ”päivä” 日 rì eteen.

Kuukauden ensimmäinen päivä on 一日 yí rì, toinen 二日 èr rì ja kolmaskymmenes 三十日 sānshí rì.

21. joulukuuta 2028 kirjoitetaan siis 二零二八年十二月二十一日.

Puhekielessä kuukauden päivästä käytetään usein sanaa 号 hào sanan 日 rì sijaan: 一月五号 yī yuè wǔ hào: 5. tammikuuta.

Päivämäärän kysyminen:
今天几月几日？ Jīntiān jǐ yuè jǐ rì? Monesko päivä tänään on?
你几号回来？ Nǐ jǐ hào huílái? Minä päivänä tulet takaisin?

---

Ajanmääre

Mandariinikiinassa paikanmääre sijoitetaan toimintaverbin eteen:
她在中国学中文。 Tā zài Zhōngguó xué Zhōngwén. Hän opiskelee kiinaa Kiinassa.

Tämä on mandariinikiinan yleissääntö: adverbiaalit eli määreet tulevat verbin eteen. Ensin rakennetaan lavasteet, sitten näytellään kohtaus.

Ajankohta noudattaa siis samaa sääntöä:
我今天打电话。 Wǒ jīntiān dǎ diànhuà. Soitan tänään.
我明天去看他。 Wǒ míngtiān qù kàn tā. Menen tapaamaan häntä huomenna.

Entä jos samassa lauseessa on sekä paikka että aika, kumpi tulee ensin? Aikaa pidetään yleisempänä kuin paikkaa, joten se tulee ensimmäisenä.
我明天在你家打电话。 Wǒ míngtiān zài nǐ jiā dǎ diànhuà. Soitan puhelun huomenna sinun luonasi.

---

Rakenne 什么时候: milloin?

”Milloin?” sanotaan 什么时候 shénme shíhou. Kuten lähes kaikki kysymyssanat, se on samalla paikalla kuin vastauksen sana:
你什么时候回家？ Nǐ shénme shíhou huíjiā? Milloin menet kotiin?
我明天上午回家。 Wǒ míngtiān shàngwǔ huíjiā. Menen kotiin huomenna aamupäivällä.

---

在 ja paikanmääre

Kun tutustuimme olla-verbiin 是 shì, totesimme, että sen käyttö on suppeampaa kuin suomen olla-verbin.

Kun halutaan sanoa ”olla jossakin”, ei siis käytetä sanaa 是 vaan sanaa 在 zài:
他在北京。 Tā zài Běijīng. Hän on Pekingissä.

Sitä vastaava kysymyssana on 哪儿 nǎr ”missä?”:
她在哪儿？ Tā zài nǎr? Missä hän on?

Kun halutaan sanoa, että jotakin tehdään tietyssä paikassa, paikka ilmaistaan koverbilla 在 zài toimintaverbin eteen:
我在中国学中文。 Wǒ zài Zhōngguó xué zhōngwén. Opiskelen kiinaa Kiinassa.

---

Kesto

Kesto ei toisin kuin ajankohta ole adverbiaali. Se on verbin täydennys, joka sijoitetaan verbin jälkeen.

Kun verbillä on objekti, kestolla on kaksi mahdollista paikkaa.

我学汉语两年。 Wǒ xué Hànyǔ liǎng nián. Opiskelin kiinaa kaksi vuotta.

Tässä 学汉语 muodostaa kokonaisuuden, ja kesto koskee koko kokonaisuutta.

我学两年汉语。 Wǒ xué liǎng nián Hànyǔ. Opiskelin kiinaa kaksi vuotta.

Tässä kesto sijoitetaan substantiivin eteen kuin määrä. Suomessakin voi sanoa samaan tapaan: ”kahden vuoden kiinanopinnot”.

Molempia järjestyksiä kuulee Kiinassa yleisesti. Älä kuitenkaan ihmettele, jos oppikirja antaa vain jälkimmäisen: monet ulkomaalaisille kirjoitetut kieliopit pitävät ensimmäistä virheellisenä (kielenkäyttö osoittaa ne vääriksi).

Vertaa:
我学汉语两年。 Wǒ xué Hànyǔ liǎng nián. Opiskelin kiinaa kaksi vuotta.
我学汉语两年了。 Wǒ xué Hànyǔ liǎng nián le. Olen opiskellut kiinaa kaksi vuotta (ja opiskelen yhä).
我学两年汉语了。 Wǒ xué liǎng nián Hànyǔ le. Olen opiskellut kiinaa kaksi vuotta (ja opiskelen yhä).

Lauseen lopun 了 le antaa yhdessä keston kanssa merkityksen ”jo jonkin aikaa, tähän asti”, koska se tuo tilanteen nykyhetkeen. Kaksi hyvin yleistä ilmausta, jotka kannattaa opetella sellaisinaan:
你学汉语几年了？ Nǐ xué Hànyǔ jǐ nián le? Kuinka monta vuotta olet opiskellut kiinaa?
我学汉语三年了。 Wǒ xué Hànyǔ sān nián le. Olen opiskellut kiinaa kolme vuotta.

Dialogissa:
你回去几天？ Nǐ huíqù jǐ tiān? Kuinka moneksi päiväksi palaat sinne?
我回去半个月。 Wǒ huíqù bàn gè yuè. Palaan sinne puoleksi kuukaudeksi.

Verbillä 回去 ei ole objektia: kesto tulee suoraan verbin jälkeen.

Hieman vaikeampi lause

你在北京大学读书读几年？ Nǐ zài Běijīng dàxué dúshū dú jǐ nián? Kuinka monta vuotta opiskelet Pekingin yliopistossa?

---

Lukusana 半

半 bàn tarkoittaa ”puoli, puolikas”.

Kun se sijoitetaan mittasanan eteen, se tarkoittaa puolta siitä, mikä seuraa:
半个月 bàn gè yuè: puoli kuukautta

Kun se sijoitetaan mittayksikön tai mittasanan jälkeen, se lisää puolikkaan:
一个半月 yī gè bàn yuè: puolitoista kuukautta
八点半 bā diǎn bàn: kello 8.30

Ennen vai jälkeen: koko merkitys riippuu tästä paikasta.

---

会 tulevaisuuden ilmaisijana

Olemme nähneet, että 会 huì tarkoittaa ”osata”. Se ilmaisee myös todennäköistä tulevaisuutta eli sitä, että jotakin tulee tapahtumaan. Kyse on ennakoitavasta tulevaisuudesta, jota odotetaan asioiden tavallisessa kulussa.

Dialogissa:
你今年会回法国吗？ Nǐ jīnnián huì huí Fǎguó ma? Palaatko Ranskaan tänä vuonna?
我今年会回去。 Wǒ jīnnián huì huíqù. Palaan sinne tänä vuonna.
他会来吗？ Tā huì lái ma? Tuleeko hän?

Kun 会-lauseen loppuun lisätään 的, korostetaan varmuutta:
他会来的。 Tā huì lái de. Hän tulee kyllä, se on varmaa.

---

Yksinkertaiset suuntakomplementit 来 ja 去

来 lái ”tulla” ilmaisee lähestymistä puhujaan nähden, 去 qù ”mennä” ilmaisee loittonemista:
他去中国。 Tā qù Zhōngguó. Hän lähtee Kiinaan. (puhujat eivät ole Kiinassa)
他来法国。 Tā lái Fǎguó. Hän tulee Ranskaan. (puhujat ovat Ranskassa)

Sanat 来 ja 去 voi liittää toimintaverbeihin: silloin ne ilmaisevat toiminnan suunnan puhujiin nähden, ja niistä tulee yksinkertaisia suuntakomplementteja.
我回去。 Wǒ huíqù. Palaan sinne. (loittonen)
你回来了！ Nǐ huílái le! Sinä tulit takaisin! (puhuja on täällä)

Dialogissa:
我今年会回去。 Wǒ jīnnián huì huíqù. Palaan sinne tänä vuonna. (Bai Xue loittonee Pekingistä)
你几号回来？ Nǐ jǐ hào huílái? Minä päivänä tulet takaisin? (Gao Xiaoyu on Pekingissä ja odottaa paluuta)

Kun tässä rakenteessa halutaan tarkentaa paikka, se sijoitetaan toimintaverbin ja suuntakomplementin väliin:

Esimerkkejä:
我回中国去。 Wǒ huí Zhōngguó qù. Palaan Kiinaan.
他回我家来。 Tā huí wǒ jiā lái. Hän palaa luokseni.

Huomautus: ”mennä kotiin” on yksinkertaisesti 回家 huíjiā:
我下午六点回家。 Wǒ xiàwǔ liù diǎn huí jiā. Menen kotiin kello 18.